RAY

Raha-automaatit alkoivat rantautua Suomeen 1920-luvulla, kun yksityiset liikemiehet tuottivat lähinnä Saksasta pajatsotyyppisiä raha-automaatteja pelihaluisten iloksi. Suhteellisen pian alettiin keskustella sitä, että yksityisyrittäjät hyödyntävät ihmisten pelaamistarvetta vain omaksi hyödykseen. Valtio puuttuikin odotetusti tilanteeseen ennenkuin toiminta villiintyisi liikaa. Vuonna 1933 annettiinkin asetus, jonka mukaan ainoastaan hyväntekeväisyysjärjestöillä on oikeus raha-automaattitoimintaan.

Järjestötkin kilpailevat keskenään. Tämä kilpailu johti nopeasti siihen, että vuonna 1937 annetussa asetuksessa edellämainittu pelitoiminnan harjoittaminen annettiin uudelle toimijalle. Tämä täsmäyhdistys saisi monopolin toimintaan. Peleistä kertyvillä tuotoilla yhdistys hankkisi varoja kansanterveyden edistämiseen. Näin syntyi uusi ja tehokas Raha-automaattiyhdistys (RAY). Perustajina toimi kahdeksan hyväntekeväisyysjärjestöä yhdessä valtiovallan edustajien kanssa. Toimintansa RAY aloitti 1.4.1938. Samalla päätettiin omien automaattien valmistuksesta ts. puhdas rautapuolen tekniikka tuli kuvaan mukaan.

Pelaaminen tuottaa tietenkin hyvän voiton ja saaduilla varoilla RAY on tukenut sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaa reilut 64 vuotta. Virallistuminen ei jäänyt siihen, sillä RAY:stä tehtiin julkisoikeudellinen yhdistys v. 1962 annetulla asetuksella. Tilikaudella saadut voittotulot jaetaan avustuksina vuosittain RAY:n hallituksen ehdotuksen pohjalta. Avustukset eivät ole etukäteen lukkoonlyötyjä ja ne myönnetään siis kerran vuodessa hakemusten perusteella. Hakemusten jättäjiä kohdellaan oikeudenmukaisesti, tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti. Vuonna 2010 RAY tukee 381 miljoonalla eurolla meidän suomalaisten hyvinvointia. Tällä rahalla tuetaan yli 800 järjestön toimintaa Suomessa yli 270 miljoonalla eurolla. Sen lisäksi sotiemme veteraanien hoitoa ja kuntoutusta tuetaan noin 102 miljoonalla eurolla. RAY hallinnoi ja hoitaa avustusten jakamiset, maksusuoritukset ja seurannan. RAY:n suurimpia avustuksista nauttivia tahoja ovat olleet mm. A-klinikkasäätiö, Ensi- ja turvakotien liitto ry ja Invalidiliitto ry. Myös Kuurojen liitto ry, Näkövammaisten keskusliitto ry, Suomen mielenterveysseura ry ja Suomen punainen risti ovat saaneet hyvän osan tuloista.

RAY – yritys

RAY:n pääkonttori sijaitsee Espoon Leppävaarassa. Sen hallituksessa istuu 7 yhdistyksen kokouksen valitsemaa sekä 7 valtioneuvoston määräämää jäsentä. Valtioneuvoston määräämistä jäsenistä 1 on sosiaali- ja terveysministeriön, 1 sisäasiainministeriön ja yksi valtiovarainministeriön edustaja. Puheenjohtaja ja 1. varapuheenjohtaja ovat valtioneuvoston määräämiä. Toinen varapuheenjohtaja on kuitenkin yhdistyksen kokouksen valitsema. RAY:n hallituksen toimikaudeksi on päätetty kolme vuotta. RAY:llä on noin 1 600 koko- tai osa-aikaista työntekijää jotka ovat jakautuneet enemmän tai vähemmän ympäri Suomea.

RAY:llä on lainsäädöllinen yksinoikeus, monopoli, harjoittaa raha-automaattitoimintaa, kasinopeliä ja kasinotoimintaa maassamme. RAY:n raha-automaatti- ja kasinopelejä pelataan noin 9 000 liiketilassa. Pelipaikkoja löytyy esimerkiksi hotelleista, pubeista, kahviloista, huoltoasemilta ja marketeista. Näiden lisäksi RAY:n pelejä voi pelata RAY:n omissa täsmäsuunnitelluissa pelisaleissa, kuten Täyspoteissa ja Pelikioskeissa. Suomen ainoa pelikasino, Grand Casino, sijaitsee Helsingissä.
RAY:n toiminnassa korostuvat asiakaskeskeisyys, avoimuus ja luotettavuus. Toiminnan tehokkuuttakaan ei voi moittia, koska valvonta toimii hyvin. Yhdistys pyrkii avustustoiminnassa turvaamaan eri järjestöjen pitkäjänteistä toimintaa ja pelitoiminnassa halutaan ehkäistä yksilölle pelaamisesta aiheutuvia taloudellisia ja sosiaalisia haittoja.

Ensimmäinen Suomeen rantautunut peliautomaatti oli taitavuuskoeautomaatti Bajazzo, Se tuotiin Saksasta 1920-luvun puolivälissä. Nimi tulee italian italiankielisestä sanasta pagliaccio jonka hattuun Bajazzon taulussa kulkeva kuula ohjattiin. Suomessa ryhdyttiin valmistamaan peliautomaatteja vuonna 1929. Ensimmäinen peliautomaatti oli viiden raharivin ärhäkkä Pajatso joka sisäpiireissä tunnettiin nimellä “Sininen ihme”.

Ensimmäiset hedelmäpelit sitävastoin rantautuivat Suomeen 1960-luvulla. Niitä tilattiin matkustajalaivoille ja myöhemmin ravintoloihin ja huvipuistojen pelihalleihin. Hedelmäpelejä kutsuttiin valssikoneiksi pyörivien metallikiekkojen mukaan. RAY:ssä valmistettiin ensimmäinen elektroninen suomalainen hedelmäpeli vuonna 1980.
Vuonna 2010 valtioneuvosto myönsi RAY:lle rahapeliluvan järjestää verkkopelejä tai kutsuttaisiinko niitä vaikka nettipeleiksi. Toiminta aloitettiin vuoden 2010 syksyllä.

Käytössä olevat rahapelit

Hedelmäpelejä löytyy runsaasti: 16 erilaista (esim. Apila, Luna, Mansikka, Komisario Palmu, Pohjantähti). Korttipelejä löytyy valikoimista kymmenen kappaletta (esim. Deal, Jokeripokeri, Kakkospokeri). Erikoispelejä on kaksitoista kappaletta (esim. Loisto, Mare, Megastar, Monipelit, Nova). Pajatsopelejäkin löytyy vielä pari versiota, uuden Pajatson Classic Jasso ja Porttipeli.